17.7.2018

Pärnu - Haapsalu - Tallinna

Olimme miehen ja tyttären kanssa Pärnu - Haapsalu - Tallinna -reissulla. Autoilu sujui hyvin, oli hyvät kelit ja kauniita kaupunkeja. Omalla autolla liikkuessa on se hyvä puoli, että pääsee minne haluaa! Onneksi mulla on ihana mies, joka ajaa missä vain, jopa väärää puolta Skotlannissa :) 
Jokaisessa kolmessa kaupungissa löytyi hyvin kasvisruokaa, jopa vegaanista ruokaa, eli sekin puoli hoitui hienosti. Majapaikat ei tällä reissulla menneet ihan nappiin ja tällä kertaa jätänkin hotelliarvioinnit postauksen loppuun.


PÄRNU


Olen joskus työmatkalla käynyt Pärnussa, mutta en muistanut siitä paljon muuta kuin upean meren rannan. Pärnuun on Tallinnasta noin 125-130 km ja helppo reitti, opastukset alkavat jo satamasta. Jos ei osaa englantia, ei haittaa, Pärnussa pärjää oikein hyvin suomen kielellä (kuulimmekin siellä melkein pelkästään suomea, sillä kaupunki oli täynnä suomalaisia). Ja viroakin ymmärtää! Viron kieli on hauska, kun sitä kuitenkin ymmärtää kohtuullisen hyvin vaikka ei osaa puhua. Esim. Haapsalussa taidenäyttelyssä rouva joka siellä opasti, puhui koko ajan viroa, mutta me Emman kanssa (ainakin mielestämme) kyllä oltiin ihan perillä koko ajan mitä hän selittää.

Tykkäsin Pärnusta. Se on pieni kaupunki ja se sopii minulle. Pystyin melko hyvin hahmottamaan alueen ja missä olen.

Talot oli kauniita (niitä olisin jaksanut katsella vielä usemmankin päivän) ja yleisilme kaupungissa oli siisti.

Pärnu oli keskiajalla hansakaupunki. Vieläkin historian voi aistia paikan päällä ja kesäisin kaupunki on varmasti yhtä vilkas kuin se oli tuolloin hansakaupunkina. Pärnussa järjestetään jos jonkinlaisia festivaaleja ja muita tapahtumia. Kylpyläkaupunkihan se on eikä syyttä, ihana merenrantakaupunki.

Tykkäsin paljon valtavista isoista puista, joita oli puistoissa ja jalkakäytävien reunoilla!








Tämä kiinteistö on Pärnun vanhin. 










Monta taloa oli myytävänä. Ainakin Pärnussa oli sama tapa kuin mitä olen nähnyt amerikkalaisissa elokuvissa, että laitetaan myytävänä-kyltti pihalle. Suomessahan ei tällaista harrasteta vaikka olisi kyllä hyvä idea. 
















Merenrannalla kävimme pilvisenä aamuna. Vain tunti näiden kuvien jälkeen aurinko paistoi jo kauniisti ja päivästä tuli aikamoinen hellepäivä.



SHOPPAILU
Kauppakeskus Port Arturia koluttiin edes takas ja jotain tuli shoppailtuakin, mutta ei kuvia  shoppailuaiheesta...  Kauppakeskuksessa poistuimme hetkeksi Pärnusta virtuaalimaailmoihin. 

Vanhasta kapungista löysin käsityökaupan, jossa oli kankaiden lisäksi hillitön kokoelma erilaisia nauhoja, nyörejä ja pitsejä. Päädyin hamastraamaan muutamia -50 ja -70% alenauhoja.


Ulkomailla on aina kiva käydä ruokakaupassa, on niin paljon erilaista tarjontaa. Tällä kertaa ihmettelin juustovalikoimia! Löytyi juustoa pötköinä, palloina, paloina ja letitettynä :)




MUSEOT
Kulttuurinnälkään Pärnussa kävimme nykytaiteen museossa, Uue Kunsti Muuseum. Siellä on perinteenä, että joka kesä on kansainvälinen alastontutkielmanäyttely Mies ja nainen (Mees ja naine).


RUOKA
Ystäväni Mari, joka on useamman kerran käynyt Pärnussa, antoi ravintolavinkiksi Steffani pizzeria ja kävimmekin siellä molempina iltoina. Sinne on aina jonoa, satoi tai paistoi, mutta me jonotimme ensimmäisenä iltana vain noin 15 minuuttia ja seuraavana iltana ehkä 5-10 minuuttia. Satuimme just hyvään saumaan, sillä meitä ennen ollut porukka oli jonottanut tunnin. Ruoka oli hyvää ja kohtuuhintaista. Tässä ravintolan sivut.

Pitsaa odotellessa :)


Seuraavan päivän annokset; avokado-salaatti

kasvispasta

Burrito di mare

Toisena päivänä söimme yhdessä kahvilassa lounaan. Tässä vegaaninen kasviskeitto, oih, miten hyvää! Valitettavasti en muista kahvilan nimeä... siellä se oli vanhassa kaupungissa :)




HAAPSALU

Kahden Pärnu-päivän jälkeen siirryimme Haapsaluun. Matkalla kävimme ihastelemassa Növan upeaa kilometrien pituista merenrantaa.





Ihmettelimme sitä, miten vähän nähtävää maaseudulla oli. Muutamia maatiloja ja kyliä. Välillä tuntui, että vain sellaista ryteikköistä lehtipuustoa (no, ehkä tämä oli enemmänkin siellä Novan suunnalla pikkuteitä mennessämme). Tiet eivät ole Suomen teiden tasoa, mutta ihan ok-kuntoisia. Ajaminen oli siellä helppoa, mutta käytimme navia apuna.

Tuntui hassulta, kun jotkut paikan/tien nimet oli myös ruotsiksi. Esitteestä olin lukenut, että tällä alueella voi näin olla, joten osasimme sitä odottaa. Länsirannikolla juuri näillä Novankin seuduilla ja Haapsalun ympäristössä asuu Viron ruotsinkielistä vähemmistöä, vironruotslaisia. Heitä kutsutaan rantaruotsalaisiksi, kun ovat historiassa jo asuttaneet länsirannikkoa (n. 1300-luvulta asti).

Haapsalu on Viron toiseksi suosituin kylpyläkaupunki. Sinne on Tallinnasta matkaa n. 90 km.
Talot olivat kauniita, pääosin pastellisävyisiä. Liikkuminen oli helppoa ja nautimme siitä, ettei liikennettä ollut paljon - vaikkakin siellä alkoi seuraavana päivänä American Beauty Car show ja niitä autoja alkoi kerääntymään kaupungille. Sekään ei haitannut, päin vastoin, niitä oli kiva katsella ja ihmetellä.


Haapsalu oli kiva pieni kaupunki, tykkäsin!




Kateellisena ihmettelin, miten virolaiset saavat amppelikukkansa näin upeiksi ja isoiksi (tämä ei ollut edes isoin näkemäni)... 












Valkoinen jääkarhupatsas lahdella... en muistanut kuvata patsaan info-kylttiä. 



Tässä rakennuksessa oli kiva kahvila ja jäimme juomaan kahvia ja kylmää limua kera suklaa-banaani -kakun.  


Haapsalun Piispanlinna
Piispanlinnan rauniot ja kirkko on ajalta 1260-70.

Lapsia unohtamatta :) 

American Beauty Car shown autoja kaupungilla bongattuna.




Tämä kuvattiin jo Pärnussa. 

Minä ja mieheni :)






MUSEOT ym.

Rautatieasema
Haapsalun vanhan rautatien asemalaituri on yli 200 m pitkä.
Rautatieasemaa, asemalaituria ja vanhoja junavetureita pihalla pääsee katsomaan ilman, että menee museoon ja maksaa lipun.

Visit Estonia kertoo, että "Kylpyläkaupunki oli Venäjän tsaarien suosima lomailupaikka. Asemarakennus rakennettiin alkuperäissuunnitelman mukaan, kompleksi on neljäosainen: matkustajasali, imperaattoripaviljonki, niitä yhdistävä katos ja ainutlaatuinen 216 m pituinen katettu laituri. Mielenkiintoista tietää: Venäjän keisari itse tuki rakennusideaa ja auttoi sen toteutuksessa. Ensimmäinen matkustajajuna saapui Haapsaluun 1904, viimeinen lähti 1995".





Pitsikeskus
Haapsalussa on Pitsikeskus ja kävin siellä ihailemassa kauniita käsitöitä, mm. Haapsalun huiveja ja liinoja. Haapsalun huivi on paikan oma juttu.

Suomalais virolainen kulttuuriyhteistyön sivusto Tuglas kertoo: "Haapsalun huivi on elävä legenda. Kukoistusaikanaan Venäjällä, Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa rikkaiden yläluokan naisten keskuudessa suositut henkäyksenkeveät pitsihuivit ovat yksi virolaisen käsityötaiteen käyntikorteista.
Haapsalun huiveja on perimätiedon mukaan neulottu 1800-luvun puolivälistä lähtien. Ensimmäiset tekijät lienevät Vormsilta ja Noarootsin niemeltä Haapsaluun muuttaneita rantaruotsalaisia".

Jos olet menossa Viroon ja pitsit kiinnostavat, niin 26.8.2018 siellä on Haapsalun Pitsin päivä. Tuolloin siellä on työpajoja ja tietenkin käsityömateriaalien myyntiä ja muuta toimintaa.



Taidenäyttely
Kävimme Haapsalu Art School Galleryssä näyttelyssä. Se on pienimuotoinen näyttely ja ilmainen. Ystävällinen rouva opasti meidät läpi näyttelyn, joka oli yhdessä huoneessa (taulut), kellarissa (keramiikka) ja näyttelytilassa (valokuvat).



RUOKA

Mitäs Haapsalussa sitten syötiin!? Ihan Haapsalun keskustassa on Rootsituru Kohvik, josta saa vegaanista ruokaa ja hyvää ruokaa olikin!



Me söimme tyttären kanssa vegaaniset hampurilaiset, njam! 


Jälkiruoat käytiin syömässä vasta muutaman tunnin kävelyn jälkeen. Tässä vegaaninen jädeannos ja 

vegaaninen mansikka-banaani-kookos -smoothie, njam njam!


Shoppailua
Haapsalussa emme varsinaisesti shoppailleet, vain muutamassa putiikissa poikettiin. Emma löysi taiteilijatarvikkeita kehystämöliikkeestä. Minä tein löydön yhdestä putiikista. Löysin tällaisen Reutterin miniatyyrien esittelyhyllykön. Tämähän oli pakko saada omaksi. Myyjä ei edes tiennyt mistä tämä oli heille kulkeutunut, mutta kun kerroin olevani nukkekotiharrastaja, hän sanoi, että nyt hylly pääsee oikeaan paikkaan.


Reissulla oli hauskaa bongailla erilaisia tuotteita joissa oli perheen/lähisuvun tuttuja etunimiä.




Näin myös tien, jossa luki Kirsi tee eli Kirsi tie ja paikan, joka oli nimeltään Aila, lisää sukulaisia :) Viime mainituista ei ole kuvia, koska autosta en ehtinyt reagoida, mutta google maps todistaa, että eivät silmäni pettäneet :) 




TALLINNA

Tallinnassa en paljon kuvaillut, olen siellä ihan riittämiin kuvia räpsinyt (niitä löytyy mm. tuolta Tallinna-postauksestani).



Tallinnassa meillä oli kaksi etappia; Rocca al Maren ostoskeskus (pikainen visiitti sinne) sekä Zelluloos Paperipood, jonne oli pakko päästä ostamaan ihania, mitä erilaisempia papereita. Niitä voi käyttää askarteluun, decoupage-töihin jne. mutta minua kiinnosti paperit tällä kertaa vain nukkekotimielessä, lähinnä tapeteiksi. Kuulin kaupasta vasta viime jouluna, kun appeni oli ostanut meille tuolta joululahjaksi erilaisia papereita ja pahveja. Jo silloin päätin, että viimeistään kesällä on pakko päästä käymään itsekin paikan päällä.

Ensin kun pääsin ovesta sisään, totesin, ettei tästä tule mitään. Hyperventiloin kaupan läpi ja ajattelin sitten rauhassa valita papereita. Mutta niin kuin aina mulle käy, kävi nytkin. Jos on liian iso valikoima, lähden melkein tyhjin käsin pois. Siis ensimmäisellä kerralla. Seuraavalla kerralla osaan jo tarttua härkää sarvista! Esim. kun kävin ensimmäistä kertaa paikan päällä Karnaluksissa, sain ostetuksi viisi nappia. 
Mutta jotain sain sentään ostettuakin Zelluloos Paperipoodista ja tytär löysi taiteilija-tarvikkeita.






RUOKA
Paperiostosten jälkeen koluttiin vielä muutama putiikki Rotermanni-korttelissa ja käytiin syömässä Basiliik pizza ja pasta -ravintolassa, sijaitsee siis myös Rotermanni-korttelissa. Sieltäkin löytyi vegaani-lista, jee!

Vegaaninen mac and cheese

Vegaaninen burrito 

Oli hyviä!

Semmoinen reissu - kiitos rakkaille tyttärelle ja miehelle, että taas meillä oli niin kivaa! Meidän reissut on aina sellaisia rentoja reissuja. Sopivassa suhteessa asiaa ja pelleilyä :)

Laivalta vielä hei hei Viro!




HOTELLIT

Tällä kertaa majoitus ei ihan ollut mun makuun. En tehnyt varauksia itse, mutta en myöskään sälytä syytä miehelleni, koska myötäilin, että joo, sopii (en halua aina olla vaatimassa, kun mulla on sen verran ronkeli maku majoituksen(kin) suhteen), varsinkaan tuon Tallinnan hotellin osalta, joka varattiin viime hetkellä illalla, kun jo ajettiin sinne päin.

Pärnussa olimme Villa Enessä. Varaussivustolla se oli saanut oikein hyvät arvostelut. Villa Ene mainostaa itse, että "huoneissa on tyylikäs sisustus". En ole samaa mieltä, en lainkaan. Huone oli todella tyylitön. Siellä ei ollut ilmastointia, joka olisi pitänyt tsekata varausta tehdessä eli se ei ole Villa Enen syy, että kärsimme kuumuudesta ilmastoinnin puuttuessa. Vedenkeitin oli suoraan jääkaapin päällä, laskutilaa keittiösysteemeille ei ollut.

Mutta siistiä siellä oli ja sijainti oli oikein hyvä. Se oli suurin piirtein puolivälissä meren rantaa ja vanhaa kaupunkia (vajaa 10 min. kävely kumpaankin). Kivaa oli myös se, että omalla siistillä pihalla sai rauhassa syödä aamupalaa. Eli jos et ole ronkeli sisustuksen suhteen ja kestät ilman ilmastointia, Villa Ene on hyvä vastine rahoillesi. Ja isäntä puhuu hyvin suomea!

Huonekuvaa ei ole, mutta Booking com:sta löytyy. Tässä pihakuvia.


Tallinnassa majoituimme hotelli Dzingelissä. Ja kuten aiemmin kirjoitin, varausta tehtiin viime hetkellä matkalla Tallinnaan ja tällöin jäi taas se ilmastointi tarkistamatta, en vain muistanut kysyä, että tsekkasitko sen! Olin aiemmin lausunut jyrkähkösti, että ei please tonne (perustuen huonekuvaan), mutta kun muuten näytti hyvältä, niin siitä vierestä sitten suostuin ja ajattelin, että ei mun tarvitse aina olla niin tiukka näissä asioissa. Olisinpa ollut. Sitä miehenikin myöhemmin toivoi.

 Hotelli oli ihan järkyttävä. Jos katsoo Booking.com -kuvia, niin joo, aula-, ruokasali- ja pihakuvat näyttää ihan ok, mutta paikan päällä iskee totuus. Koko paikka on ihan nuhraantunut. Siellä on tahroja matoissa, kulumia, aamiaissalissa tuolien pehmusteet tahroilla, aamiaispöydät oli tahmaisia, meidän kerroksessa käytävän kokolattiamatto oli monesta kohtaa irti lattiasta ja kuprulla, meinasin kaksi kertaa kompastua, avainkortti joko toimi tai ei. Kylppärissä ei ollut laskutilaa suihkussa pesuaineille, ne piti laittaa lattialle ja huonoselkäisenä niiden sieltä noukkiminen ei ollut kivaa. Suihku oli rikki, se ei pysynyt ylhäällä vaan valui aina alas eli oli pakko pitää kädessä. Koko hotellissa oli huono, seisonut ilma (siellä ei ollut ilmastointia missään). Huone oli niin kuuma, että pelotti käydä nukkumaan. Ja sitten vasta pelottikin, kun kokeilin sänkyä. Patja oli kivikova. Mikä olisi seuraavan päivän tilanne selkäni suhteen, jos nukkuisin tuolla patjalla :( Mieheni ja tyttäreni haki autosta minun paksun täytettävän retkipatjan ja petauspatjan ja sain hyvän vuoteen. Eli "nukuin" (valvoin suurimman osan yötä kuumuuden takia) lattialla retkivarusteilla! Oman tyynyn olin jo tuonutkin autosta enkä hotellin korkealla kovalla tyynyllä olisikaan voinut nukkua. Yöllä mietin moneen kertaan, että tulisipa aamu!

Hotellin aamupalaa oli kehuttu arvosteluissa (tämä oli yksi syy miksi tämä hotelli sitten siinä kiireessä valikoitui). Aamupalalla oli niitä tyypillisiä rasvassa uivia nakkeja, lihapullia yms. Kasvissyöjänä en sieltä paljoa löytänyt. Lämpimiä vihanneksia oli, mutta ensimmäinen haarukallinen kertoi, että ne oli todennnäköisesti keitetty lihaliemessä tai joku muu vastaava kuutio heitetty keitinveteen. Tyttären kanssa nyrpittiin jotain aamupalaksi ja kahvikin jäi minulla puoliksi juomatta, kun oli vaan pakko päästä ulos. Meinasin pyörtyä aamupalapöytään huonon ilman takia ja kaikki se epäsiisteys, tahmaisuus ja tahrat jotenkin korostuivat vielä siinä syömistilanteessa.

Tässä muutama kuva. Minut tuntevat ihmiset eivät varmaankaan meinaa uskoa, että olin täällä yötä. Mutta totta se on, olin minä :)

Tämän tai vastaavan huonekuvan nähtyäni ensin kieltäydyin, että en suostu tähän hotelliin.


Päiväpeitteet ei ihan olleet kestäneet ajan saatossa. Ehkä olisi aika vaihtaa? No ei, kyllä nää kelpaa, kun asiakkaita tulee muutenkin...


Entä vaihdetaanko pyyhkeet? Ei nyt sentään, turistit ei välitä... 
Ei se haittaa jos on rispaantuneet ja reikäiset. 

Suihku valui aina tähän alas, ei auttanut mikään kiristysyritys, kun systeemi ei vaan enää pelittänyt. 

Tämä hotelli-osio oli pitkä, mutta halusin tarkemmin kuvailla kokemukseni, ettei kukaan muu puolihuolimattomasti bookkaa huonetta Dzingelistä, jos tällaiset asiat ovat tärkeitä. Ja ne ihmiset, joille näillä asioilla ei ole niin väliä, majoittuvat siellä varmasti mielellään edelleenkin!